Rahastosijoittaminen

Rahastosijoittaminen tarkoittaa sijoittamista arvopapereihin siten, että sijoittaja ei omista kokonaisia osakkeita vaan osuuden sijoitusrahastosta. Rahastot hajauttavat sijoitetut varat osakkeisiin tai muihin sijoituksiin ja rahastoyhtiö hallinnoi rahaston sisällä olevaa sijoitusomaisuutta. Suomalaisten keskuudessa rahastosijoittaminen on yksi suosituimmista sijoitus- ja säästämismuodoista. Rahastoihin sijoittaminen on helppoa ja vaivatonta. Suosion syynä on myös se, että sijoittamisen alkuun pääsee pienelläkin rahasummalla.

Mitä rahastot ovat?

Rahastosijoittaminen on tavallaan suoran osakesijoittamisen ja tilisäästämisen välimuoto. Monen ensimmäinen sijoittamiseen tutustuminen tapahtuu rahastosijoittamisella. Rahastot ovat hyvin monipuolinen sijoitusinstrumentti. Rahastoyhtiöt ylläpitävät arvopapereista koostuvia rahastoja, joita kutsutaan sijoitusrahastoiksi. Sijoitusrahaston varat koostuvat puolestaan niihin sijoittaneiden sijoittajien varoista. Sijoittajasta tulee rahaston omistaja siten, että hän ostaa rahasto-osuuksia, jonka jälkeen sijoittaja omistaa rahastosta sen osuuden, joka vastaa sijoitusta. Sijoitusrahastoja on kymmeniä tuhansia maailmanlaajuisesti.

Salkunhoitajat

Rahastoyhtiön salkunhoitajien tehtävänä on hallinnoida rahaston varoja. Niitä sijoitetaan erilaisiin omaisuusluokkiin kuten korkosijoituksiin, osakkeisiin, asuntoihin, johdannaisiin tai raaka-aineisiin riippuen rahaston tyypistä. Rahaston säännöt määrittävän sen, miten salkunhoitajat tekevät sijoituksia. Sijoitusrahastojen toimintaperiaatteen mukaisesti piensijoittaja pääsee hyötymään salkunhoitajien sijoitusosaamisesta. Sijoittaa voi pienelläkin summalla helposti eikä omaa sijoitusosaamista tai vaivannäköä tarvita. Rahastoyhtiö puolestaan hyötyy siten, että se saa vastineeksi sijoittajilta erilaisia kuluja kuten lunastus-, merkintä- ja hallinnointipalkkioita.

Hajauttaminen

Rahastosijoittaja pääsee hyötymään rahastojen kautta myös hajautushyödystä ilman, että sijoittaa suuria summia. Hajauttamalla saa pienennettyä sijoituksen riskiä. Sijoitusrahastojen avulla sijoitusten hajauttaminen onnistuu tehokkaasti. Hajauttaa voi usealla eri tavalla. Ajallisessa hajauttamisessa sijoituksia tehdään eri aikoihin riskin pienentämiseksi. Hajauttaa voi myös eri omaisuusluokkien välillä. Maantieteellisessä hajauttamisessa sijoitukset tehdään maantieteellisesti eri paikkoihin, oli kyse sitten asunnoista tai osakkeista. Toimialahajauttamisessa sijoitukset kohdistuvat eri toimialoihin. Yhtiökohtainen hajauttaminen toimii siten, että sijoitukset tehdään eri yhtiöihin.

Aktiiviset ja passiiviset rahastot

Aktiivisissa rahastoissa salkunhoitotiimi tutkii rahaston kohdemarkkinoita jatkuvasti ja tekee sijoituspäätökset markkinoilla vallitsevan tilanteen mukaisesti. Aktiivisesti hoidetuilla rahastoilla pyritään voittamaan vertailuindeksi eli kohdemarkkinan keskimääräinen tuotto rahaston sijoitusstrategian ja analyysien perusteella. Aktiivisesti hoidettuihin rahastoihin sijoittaminen on menestyksekästä silloin, kun salkunhoitaja tai salkunhoitotiimi onnistuu tekemään onnistuneita sijoituspäätöksiä. Aktiivisten rahastojen hoitaminen vaatii jatkuvaa työtä, joten sijoittajilta peritään palkkiona yleensä noin 1-2% vuotuista hallinnointipalkkiota. Rahastosta riippuen hallinnointipalkkion lisäksi saatetaan periä lisäksi tuottosidonnaista palkkiota. Tuottosidonnainen palkkio lasketaan rahaston tuoton perusteella. Passiivisissa indeksirahastoissa rahastoyhtiö ei tee aktiivisesti sijoituspäätöksiä. Passiivisten rahastojen tavoitteena on seurata kohdemarkkinan indeksiä. Sijoittajan on mahdollista saada passiivisten indeksirahastojen avulla markkinoiden keskimääräinen tuotto. Sijoittajan kannalta passiiviset rahastot ovat kulujen suhteen edullisempia kuin aktiiviset rahastot. Passiiviset rahastot perivät yleensä hallinnointipalkkiota noin 0-0,5 %. Pitkän aikavälin tuottoja tarkasteltuna rahasto on ollut usein sitä tuottavampi mitä vähemmän kuluja rahasto perii. Indeksirahastot voivat sopia parhaiten pitkäjänteiselle osakesäästäjälle.

Rahastotyypit

Sijoitusrahastolaki jakaa rahastot sijoitusrahastodirektiivin mukaisiin rahastoihin ja erikoissijoitusrahastoihin. Direktiivin mukaisten rahastojen on noudatettava lain asettamia erilaisia sääntöjä esimerkiksi riskin hajauttamiseen liittyen. Erikoissijoitusrahastojen hajauttamista ei ole säännöstelty, vaan ne saavat hajauttaa sijoituksiaan vapaammin. Rahastoilla voi olla lisäksi erilaisia osuuksia kuten tuotto- ja kasvuosuuksia. Tuotto-osuusrahasto toimii siten, että sijoittajalle maksetaan säännöllistä tuottoa, joka puolestaan lasketaan voitto-osuudesta. Tuotto-osuusrahastot ovat sopiva sellaiselle sijoittajalle, joka haluaa sijoituksistaan säännöllistä kassavirtaa. Kasvuosuusrahastoissa rahaston tuottoja eli korkotuloja, osinkoja tai myyntivoittoja ei makseta rahaston omistajille vaan tuotot sijoitetaan uudelleen. Näin toimien rahaston ei tarvitse maksaa tuotoistaan veroja, joten esimerkiksi osingot voidaan sijoittaa kokonaan. Verot tulee maksettavaksi siinä vaiheessa, kun sijoittaja lunastaa sijoituksensa. Tappiollisen sijoituksen saa vähennettyä luovutustappion verotuksessa.

Kryptovaluutat ja sijoittaminen

Kryptovaluutta on kryptografiaan perustuva digitaalinen virtuaalivaluutta. Kryptovaluuttoja on nykyisin yli 5000 kappaletta, ja uusia syntyy koko ajan. Niistä tunnetuin on vuonna 2008 syntynyt Bitcoin. Bitcoinin lisäksi on olemassa useita satoja erilaisia kryptovaluuttoja, joita yleensä kutsutaan vaihtoehtovaluutoiksi (”altcoins”)… jos olet kiinnostunut näistä niin lue lisää www.uusibittivaluutta.fi sivustolta.

Kryptovaluuttoihin sijoittaminen on suuri riskistä toimintaa, koska tällä hetkellä kryptovaluuttojen hintakehitys on todella ailahtelevaa, joka saa aikaiseksi joko hyvän tuloksen tai huonolla tuurilla aikataulutus epäonnistuu ja tuloksena on useamman kymmenen prosentin sijoituksen arvonalennuksen.